496 tavaraa vähemmän

Minimalismipeli on pelattu loppuun ja kotona on nyt lähes 500 tavaraa vähemmän kuin tammikuun alussa! Tuntuu aika uskomattomalta, koska muutosta ei oikeastaan silmin huomaa. Tai huomaa paikoittain, esim. avatessaan jonkun tietyn laatikon, mutta kokonaisuutena tavaran määrä tuntuu ihan samalle kuin aiemminkin. Aika hullua!



Pelin aika tavaroita poistui siis 496 kappaletta. Näistä vain noin 30 myin Facebookin eri ryhmien kautta, eli reippaasti suurimman osan joko lahjoitin pois tai kierrätin lumppu-, paperi-, metalli- ja energiajätteeksi. Kierrätyskeskukseen teimme kaksi reissua ja tavaraa sinne meni arviolta parin-kolmen jätesäkillisen verran. Sellon uuteen lumppukeräykseen lähti kolme isoa muovikassillista tekstiilejä (kertymää pidemmältä ajalta). Emmy-verkkokauppaan lähti lopulta vain muutama vaate, ja epäilen, etten tule niistä kovin monta euroa rikastuvani.

Myyntituottoa tuli 215 euroa, mihin olin oikein tyytyväinen. Lunastin jo itselleni lupaamani palkinnon, ja kävin tiistaina hankkimassa puolen vuoden jäsenyyden Vaaterekki -vaatelainaamoon. Siitä täytyy kirjoitella lisää myöhemmin!



Sain käytyä läpi mm. keittiön kaappeja, korulaatikkoa, vanhoja papereita ja käyttöohjeita, vaatteita ja kirjoja. Lisäksi varastosta poistui jo aiemmin kiertoon tuomittuja tavaroita, joita emme vain olleet saaneet aikaiseksi viedä pois. Ullakkokomeron läpikäyminen ja siivous jäi valitettavasti aivan puolitiehen, sillä tammikuun paukkupakkasilla siellä oli niin jäätävän kylmä, että siivousurakaan ei vain tehnyt mieli ryhtyä.

Kuukauden karsiminen alkoi tuntua loppua kohden jo aika uuvuttavalta, joten yhtään pidempää projektia en olisi jaksanut. Olen silti iloinen, että ryhdyin peliin. Kuten jo kuun puolivälissä kerroinkin, tein karsimiset pyrähdyksinä päivittäisen järjestelyn sijaan. Ehkä seuraavalla kerralla voisinkin jopa kokonaan unohtaa päiväkohtaiset tavoitteet, ja pyrkiä vain tiettyyn kokonaismäärään, esim. 500 tavaraan kuussa. Jotkut myös pelaavat peliä käänteisessä järjestyksessä, eli poistavat ensimmäisenä päivänä 31 tavaraa, seuraavana 30 ja niin edespäin. Näin karsimisessa saa paremmin hyödynnettyä alkuinnostusta.

Helmikuun projekti saa kuitenkin luvan olla jotakin ihan muuta kuin karsimista! Maalausprojekteja meillä ainakin on luvassa vähän joka huoneessa ja eilen pyöräytimme olohuoneen kalusteet uuteen järjestykseen. Kevättä on siis jo kai rinnassa, kun mieli kaipaa kovasti jotakin uutta!

(Kuvissa jälleen uuden kodin löytäneitä tavaroita. Minulle väärän kokoisia tai muuten vaan viime aikoina liian vähälle käytölle jääneitä.)

Vieraiden suusta

Menneinä parina viikkona meidän ovikello on tainnut soida useammin kuin vielä koskaan täällä asuessamme. Syynä ovat tietenkin Minimalismipelin hengessä suorittamani kirppiskaupat. Pääasiallinen myyntikanavani on ollut oman alueeni kirppisryhmä ja ihmisiä on käynyt ovella hakemassa milloin mitäkin, välillä rahaa vastaan ja välillä ilmaiseksi.

Facebookin kirpparisryhmät voivat olla todella turhauttavia, kun tavaroita varataan turhaan, nouto lykkääntyy tai pahimassa tapauksessa ostaja jättää kokonaan saapumatta paikalle. Minulla on kuitenkin ollut tuuria, sillä yhtään tosi huonoa kokemusta ei ole sattunut kohdalle, ja pääosin kaupat ovat sujuneet erittäin jouhevasti.  Kaupan päälle olen lisäksi saanut jotakin, mitä en odottanut, nimittäin mitä kivoimpia kommentteja ja kiitoksia!




"Ihana sisustus teillä, ihan kuin sisustuslehdestä", totesi eräs peremmälle sisään tullut mekon sovittaja ja sai minut ihan hämilleen. "Onpa kaunis tapetti", totesi toinen heti ovelta. "Oi, ihania vanhoja esineitä", kommentoi kolmas kurkkien eteiseen sisälle. Ja vielä suosikkini: "näkee heti, että täällä asuu esteetikko".

Näiden kommenttien myötä heräsin taas itsekin oikein katsomaan ympärilleni ja toteamaan, että joo, kyllähän täällä onkin ihan kivan näköistä. Ei nyt ehkä ihan kuin sisustuslehdessä, mutta varsin viihtyisää ja kaunista kuitenkin. Eli kiitos teille tuntemattomat - paitsi kaupoista myös kivoista sanoistanne!

Turha kieltää, etteivät ne lämmittäisi mieltä. Ihan samoin kuin teidän lukijoiden kivat kommentit täällä blogissakin!

Iso kiitos myös niistä.

Minimalismipelin puolivälissä

Tammikuun alussa kerroin tavoitteestani karsia kotoa 465 tavaraa kuukauden aikana (klik). 1. tammikuuta poistin yhden tavaran, toisena päivänä kaksi jne.

Homma on lähtenyt käyntiin ihan kohtuullisesti. Ensimmäiset päivät olivat helppoja, ja teinkin lähes koko ekan viikon karsinnat kerralla. Myös nämä myöhemmät karsinnat olen tehnyt rykäyksissä: muutama päivä taukoa ja sitten kerralla useamman päivän saldo. Päivittäinen karsiminen on ajatuksena kiva, mutta ei ainakaan omalla kohdallani ole toiminut käytännössä.

Tällä viikolla olin monta päivää jäljessä aikataulusta, mutta viikonlopun aikana olen taas kirinyt, ja nyt on kaikki tähän astiset poistot tehty. Tai no, suurimmaksi osaksi tavarat edelleen odottavat pusseissa reissua kierrätyskeskukseseen. Tältäkin osin joustan säännöissä. Lopputuloshan on tärkein, eikö?

Pienen osan tavaroista olen myös jaksanut kuvata myyntiin erinäisiin Facebook-ryhmiin, ja muutama on mennyt kaupaksikin. Niistä on kertynyt ihan mukava summa rahaa, yhteensä jo 117,50 €. Olen siis päässyt 110 euron tavoitteeseeni (Vaaterekin jäsenyys puoleksi vuodeksi) - mahtavaa!

Näinkin hyvästä myyntisaldosta on kiittäminen lähinnä yllä olevassa kuvassakin vilahtavaa upeaa  pikkumustaa. Mekko oli minulle reippaasti liian pieni ja löysi vihdoin uuden kodin Facebookin vintage-ryhmän kautta. Se on valmistettu 60-luvun alussa helsinkiläisessä ateljeessa, ja oli niin  kertakaikkisen upea ja kauniisti ommeltu, että en olisi millään malttanut luopua siitä! Mutta nyt se pääsee toivottavasti käyttöön sen sijaan, että roikkuisi viemässä tilaa minun vaatekaapissani.

Kuvakollaasin muutkin artikkelit ovat jo löytäneet uudet kodit. Myyminen on kuitenkin niin aikaavievää ja välillä turhauttavaakin, että kovin montaa tavaraa en sitä kautta jaksa laittaa kiertoon.

Vähän jännittää, selviänkö pelistä kunnialla loppuun, sillä loppukuusta tavaroita pitäisi jaksaa karsia jo tosi monta joka päivä. Tosin nytkin tuli neljän päivän saldo täyteen pelkästään korulaatikoita penkoessa... Ja kyllä minulta vielä muutama ässä löytyy hihasta - ainakin postikorttivarastoni kaipaisi karsimista!